Sunnuntai 24.6.2007 - Katri Fältberg
JobViimeksi kirjoitin Jobista lyhyemmän version, tässä lisää ajatuksiani hänestä.Jobin kirja on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista ja siinä käytettyjä tekstilajeja ovat proosa ja runous. Jobin kirjaa pidetään yleisesti Raamatun vaikeatulkintaisimpana kirjana ja siksi siitä onkin monia paljon toisistaan eriäviä tulkintoja. Sen on usein katsottu käsittelevän muun muassa niin sanottua pahan ongelmaa.
Bosrassa asuvalle Serahille syntyy poika nimeltä Job. Job nousee Edomin kuninkaaksi valtakunnan ensimmäisen kuninkaan, Belan, kuoltua. Jobin kirjan päähenkilö Job on Uusin maassa asuva, Edomin mahtava, järjestysluvultaan toinen, kuningas. Job mainitaan myös Genesiksessä, Hesekielin kirjassa ja Aikakirjassa, jossa on sitaatinomainen maininta Jobista. Jobin kirjan kertomuksessa Job on vanhurskas, nuhteeton ja Jumalaa pelkäävä mies, jolla on seitsemän poikaa, kolme tytärtä, paljon palvelusväkeä ja suuri joukko karjaa. Eräänä päivänä enkelit tulivat koolle Jumalan eteen. Jumala kehuu enkeleilleen, kuinka nuhteeton Job on. Saatana alkaa rienata Jobia, ja sanoo, että tämä on vanhurskas ainoastaan siksi, että hänen elämänsä on niin siunattua – jos häneltä otettaisiin vähänkin pois, hän varmasti kiroaisi Jumalan vasten tämän kasvoja. Niinpä Jumala antaa Saatanalle vapaat kädet tehdä Jobille mitä tahtoo, ainoastaan Jobiin itseensä hän ei saisi koskea. Saatana antaa rosvojen ja onnettomuuksien tappaa Jobin lapset, palvelijat ja karjan. Silloin Job lausui usein siteeratut, hänen oikeamielisyyttään hyvin kuvaavat sanansa (Job 1:21):"Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!" Myöhemmin Jumala kehuu jälleen enkeleilleen Jobin uskollisuudella. Saatana vastaa, että kyllähän tämä on uskollinen kun saa vielä olla hengissä – jos hänelle itselleen sattuisi mitään, hän varmasti kiroaisi Jumalan. Niinpä Jumala antaa Saatanalle luvan tehdä Jobille mitä tahtoo, kunhan ei veisi tämän henkeä. Saatana kiusasi Jobia paiseilla, mutta Job pysyi silti uskollisena Jumalalle. Job kirosi syntymänsä ja valitti, mutta ei suostunut kiroamaan Jumalaa, vaimonsa neuvoista huolimatta (Job 2:9):"Vieläkö sinä pidät kiinni hurskaudestasi? Kiroa jo Jumala ja kuole pois!" Tämän seurauksena Jobin ystävät tulevat esittämään Jobille näkemyksensä siitä, miksi kävi niin kuin kävi. He tarjoilevat Jobille monenlaisia hypoteesejä ja puhuivat Jobin salaisista synneistä, joista tapahtunut on rangaistusta. Job puolustautuu, valittaa kärsineensä pahaa ja vaatii Jumalaa tilille hänen ystäviensä puhuessa Jumalan puolesta. Hän kiroaa syntymänsä useasti, muttei missään vaiheessa Jumalaa. Ystävät kommentoivat esimerkiksi siitä, että Job olisikin kaikesta huolimatta elänyt huonoa elämää, joka oli Jumalan silmissä pahaa ja ansainnut näin kohtalonsa sekä myös siitä, että kärsimykset olisivat olleet Jumalan keino kasvattaa ihmistä. Job harmistui suuresti ystävien puheista ja piti niitä pilkkaavina ja epärehellisinä, Job korosti sitä, että moni täysin jumalatonkin mies elää paljon Jobia onnellisemmin.Lopulta Jumala päätti itse puuttua väittelyyn, hän osoitti määräävänsä oikean ja väärän sekä sen miten hän on luonut maailman. Job nöyrtyy ja Jumala hyväksyy Jobin, mutta tuomitsee sen sijaan hänen ystävänsä, jotka ovat antaneet Jumalasta väärän kuvan ja määrää heidät antamaan uhrilahjoja. Jumala palauttaa Jobin onnen, hän saa kaikkea kaksinkertaisesti aikaisempaan verrattuna.Job kaipasi Jumalan vastausta. Job ei koskaan ajatellut, että tämä johtui kohtalon oikusta tai olosuhteista, vaan hän piti kiinni uskostaan välittävään, oikeudenmukaiseen ja toimivaan Jumalaan. Tämän vuoksi hän tivaa Herralta oikeuttaan tulla kuulluksi, 13:18-22. "Minä vien asiani oikeuden eteen, minä teidän, että olen syytön. Kuka voi syyttää minua? Jos joku voi, minä vaikenen ja kuolen." Monet ihmiset kieltävät uskonsa Jumalaan, kun ovat joutuneet kokemaan kärsimystä. Toiset taas uskovat kärsimyksien keskelläkin, ja huutavat Jumalaa avukseen. Job kysyy Jumalalta, missä on päämäärä ja toivo, jonka kanssa kestää kaikki vastoinkäymiset? 6:11. Jobin toive oli päästä selvittämään asiansa Jumalan kanssa. Ihminen on heikko ja rajallinen kuin tuulenhenkäys, Jumala on Luoja, kaikkivaltias, joka hallitsee koko maailmankaikkeutta sanallaan. Yksi Jobin suurista mysteereistä on, että onko hänellä tulevaisuutta, onko elämää vielä jäljellä ja hän kysyy monesti, miksi, et Jumala lopeta kärsimystäni? Hän on menettänyt lapsensa, terveytensä, ammattinsa ja kaiken omaisuutensa. Onko hänen työllään, kärsimyksellään ja elämällään mitään merkitystä? Job kuitenkin sanoo: ’Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan.’ 19:23 - 26. Job toivoo, että hänestä jää jokin muisto jälkipolville, opetus ja merkitys elämään hänen kuoltuaankin.Lopulta Jumala vastaa Jobille, 38-41, kysymällä; 'Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan? Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta ja sinä vastaat.' 38:2. Job lopulta ymmärtää, että kaiken takana oli ja on Jumalan tarkoitus. Jumala oli antanut saatanan koetella Jobia, mutta vain siihen asti kun Job jaksoi sen kantaa. Loppujen lopuksi Jobin elämä oli Luojan käsissä.
|
